7.11.2012

Tekniikka on hyvä renki, kunhan sitä ei päästä isännöimään

Sekä Google että Facebook tuntevat käyttäjänsä. Koko niiden menestymisen salaisuus perustuu siihen. Tuo ominaisuus on myös eniten epäilyksiä herättävä piirre. Pelottavaahan se onkin kun "valvova isoveli" kirjaa muistiin jokaisen liikkeesi. 

Mukanamme liikuteltavat internetiin yhteydessä olevat laitteet tarjoavat mahdollisuuden hyvinkin yksityiskohtaisten tietojen tallentamiseen siitä missä milloinkin olemme, mitä ostamme, kenen kanssa olemme yhteydessä, mitä musiikkia kuuntelemme tai minkälaisesta ruuasta pidämme. Internetpalvelujen (jatkossa lyhyesti Palvelu) käyttäjä voi kuitenkin itse valita, miten haluaa elämänsä jälkien näkyvän digitaalisessa todellisuudessa.

Valvontaa vai palvelua?

Tässä kohtaa kansa jakautuu vähintään kahtia. Toinen puoli on skeptikkoja tai tietämättömyydessään pelokkaita, kun toiset viis veisaavat riskeistä tai he osaavat suojata itsensä turhalta seurannalta.

Olisi hölmöä sanoa, että mitään riskiä ei ole, mutta toisaalta riskit saattavat keskusteluissa joskus ylikorostua. Riskejä pohtiessa voi esittää itselleen seuraavia kysymyksiä:
  1. Mitä haittaa/hyötyä sinulle on siitä, että internetin selaushistoriasi tallentuu mainostajien käytettäväksi? Miksi joku taho on käyttäytymisestäsi kiinnostunut?
  2. Seisotko sanojesi takana kaikissa sosiaaliseen mediaan kirjoittamissasi asioissa? Minkälaisen kuvan annat itsestäsi, jos et ole sosiaalisessa mediassa mukana?
  3. Ovatko valokuvasi tai videosi niin arvokkaita, että et halua niiden leviävän sosiaalisessa mediassa?
  4. Voisitko jotenkin itse hyötyä siitä, että muut jakavat työsi tuloksia netissä tai hyödyntävät niitä? Olisiko siitä sinulle haittaa?
Tämän päivän informaatioyhteiskunnassa on vaikea tulla toimeen ilman jälkiä jättäviä sähköisiä palveluja, kuten pankki- ja asiakaskortit tai internetin selailu. Mukana liikkuvat mobiilisovellukset tekevät automaattisia merkintöjä käyttäjänsä toiminnasta ja liikkeistä, jos niiden asetuksissa on siihen annettu lupa. Näissä tapauksissa kyse on palveluista, josta sekä käyttäjä että tietojen kerääjä hyötyy.

“Isoveli” sen sijaan valvoo meitä paitsi valvontakameroilla, myös internetissä. Silloin on kyseessä laittomuuksien tai riskitekijöiden etsiminen ja ehkäisy. Tavalliselle mattimeikäläiselle tällaisesta valvonnasta ei siis liene haittaa, vaan päinvastoin. Epäilijöitä huolestuttaa, että joku muu kuin viranomainen selvittäisi palvelujen käytöstä jättämiämme jälkiä rikollisten tarkoitusperien toteuttamiseen. Riskinä voidaan pitää myös sitä, että jokaisesta taskusta löytyvillä kännykkäkameroilla otetut tilannekuvat on helppo julkaista nopeasti nettiin. Sen seurauksena voi joutua “valvotuksi” tahtomattaan ikävissäkin tilanteissa.

Parempaa palvelua, pienempiä riskejä?

Kuinka suuri tuo riski on, jää lopulta jokaisen itsensä päätettäväksi. Tiedostamalla muutamia seikkoja voi pienentää riskejä ja hyödyntää henkilökohtaisesti käyttäjälle räätälöityjä palveluja.

Hallitse oman koneesi historiatietoja

Internetkäyttäytymistä kuvaavat tiedot kerätään joko palveluntuottajan palvelimelle tai oman tietokoneen muistiin. Muistijälkiä kutsutaan evästeiksi (coocies). Jos koneella on useampia selaimia (esim. Explorer, Chrome, Safari tai Firefox), evästeet tallentuvat jokaisen selaimen käytöstä erikseen. Evästeistä ei siis ole sen enempää haittaa kuin hyötyäkään, jos käyttää yleisiä koneita esim. kirjastossa. Perheen tai työpaikan yhteisessä käytössä olevassa koneessa yleensä kirjaudutaan koneelle omalla henkilökohtaisella tunnuksella, jolloin myös evästeluettelot ovat henkilökohtaisia. Evästeluettelo on myös helppo tyhjentää internetselaimien asetuksista tai erityisillä koneensiivousohjelmilla. Evästeet voi myös estää etukäteen käyttämällä selainta yksityistilassa.

Turhan takia ei evästeluetteloa kuitenkaan kannata tyhjentää, sillä sen avulla selailu helpottuu jatkossa, kun esimerkiksi jo käytetyt linkit näytetään eri värisenä tai lomaketietoja tarjotaan automaattisesti täytettäväksi.

Tutki mitä verkkopalvelut sinusta tietävät

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat omiaan lisäämään palvelujen luotettavuutta. Suosituimmat palvelut, Facebook ja Google, tarjoavat mahdollisuuden tarkastella käyttäjästä tallennettuja tietoja. Onko siinä kaikki meistä tallennetut tiedot jää taas arvailujen varaan.[a]

Googlella hakujen osuvuus on koko firman perustehtävä, kun Facebookin lähtökohdat ovat olleet enemmän käyttäjien verkottamisessa ja sen myötä syntyvissä viraalimarkkinoissa. Käyttöehtojen osalta Facebook hamuaa itselleen enemmän oikeuksia käyttäjän omistamaan materiaalin. Googlen palvelujen kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat myös ihan toista luokkaa kuin Facebookin. Näistä syistä johtuen yleinen käsitys alkaa pitää Googlea luotettavana palveluntarjoajana, kun taas Facebookin tarkoitusperistä ei niin helposti mennä takuuseen. Molemmat ovat kuitenkin valtavia liikevaihtoja tekeviä pörssiyhtiöitä.

Facebook profiloi käyttäjänsä hänen itsensä tekemien merkintöjen pohjalta. Niiden perusteella se osaa näyttää kohdennetumpaa mainontaa. Itsestä tallennetut tiedot on ladattavissa käyttäjätilin asetuksista (ks. kuva).


Google palvelee kirjautuneita käyttäjiään tallentamalla kaikki Googlehaut historiatietoihin, joita voi myöhemmin tarkastella. Sieltä voi myös poistaa joko yksittäisiä merkintöjä tai kaikki merkinnät yhdellä kertaa. Asetuksen voi myös kytkeä pois päältä kirjautumalla osoitteeseen www.google.com/history. Googlen näyttämiin mainoksiin voi vaikuttaa myös erityisellä asetussivulla osoitteessa: www.google.com/settings/ads/onweb

Ikävien seurausten ehkäisy

Jos itseäsi koskeva arkaluonteinen kuva tai video on jo lähtenyt leviämään netissä, peli on kutakuinkin menetetty. Kuva on saatettu tallentaa useisiin yksityisiin koneisiin tai muihin internetpalveluihin. Jos kyseessä on rikos, viranomainen voi yrittää auttaa, mutta maailmanlaajuista poliisia ei tähän tarkoitukseen vielä ole perustettu. Jotta kuva tai muu haitallinen tiedosto leviäisi, sen tulee olle erityisen kiinnostava.

Tavallinen aikanaan Facebookissa julkaistu kuva on sieltä todennäköisesti myös poistettavissa. Joissakin internetin kuvapalveluissa (esim. Flickr tai Picasa) kuvan latauksen voi estää, mutta silläkään ei estetä ruudunkaappauksella kopiointia. Ammatti- ja aktiivikuvaajien piirissä alkaa vakiintua tapa julkaista valokuvat sosiaalisessa mediassa pieniresoluutioisena versiona, jolloin varsinainen hyötykäyttö esim. printtimediassa ei laadukkaasti onnistu. Yleistä on myös antaa nettikuville vapaat oikeudet sen levittämiselle. Oikeudet voi yleensä määritellä helposti palveluissa olevilla valinnoilla (ks. esim. CC-lisenssi).

Riippumatta siitä, onko mukana sosiaalisessa mediassa tai ei, riski joutua kuvatuksi nettiin on suuri. Kansalaistaitoihin kuuluukin tänä päivänä sellainen arviointikyky, mitä nettiin voi julkaista rikkomatta lakia tai loukkaamatta toista. Ennaltaehkäisy on tässäkin avainsana – vältä arkaluonteisia tilanteita julkisissa paikoissa ja valista lähipiiriäsi vastuullisuuteen. Yksityisissä tiloissa (esim. ravintola) kuvaaminen on lain mukaan luvanvaraista ja esim. lasten kuvien julkaisemiseen tarvitaan aina vanhempien lupa.

Omaa aikajanaa Facebookissa tai vastaavia henkilökohtaisia päivityksiä muissa palveluissa voi jälkeenpäin muokata. Sieltä voi poistaa tai sinne voi lisätä tapahtumia. Sillä tavalla voi esimerkiksi joitakin ymmärtämättömyyttään tehtyjä töppejä siivoilla pois. Muiden lisäämiä päivityksiä voi ystävällisesti pyytää poistettavaksi. Äärimmäisessä tapauksessa sen voi myös ilmiantaa.

Paras tapa välttyä ikävyyksiltä on varautua niihin etukäteen. Ei pidä julkaista edes yksityisissä viesteissä mitään sellaista, jonka ei toivoisi leviävän haitallisiin tarkoituksiin. Sama koskee sekä valokuvia ja videoita, että tekstejä. On hyvä myös pitää lähipiiri, eikä vähiten perheen omat lapset ja nuoret, tietoisena riskeistä.

Linkkejä

2 kommenttia:

  1. Lisäsin artikkeliin siitä puuttuneen kuvan.
    -Reima

    VastaaPoista
  2. Tässä aiheeseen liittyvä matemaatikko/sarjakuvapiirtäjän perustelut siitä, miksi kirjainten korvaaminen numerolla ei ole riittävä keino turvata salasana http://xkcd.com/936/

    VastaaPoista